Keinotekoinen liha on keinotekoinen ratkaisu

Uutisissa raportoitiin tällä viikolla, että Aalto-yliopiston laboratoriossa on onnistuttu kasvattamaan hiiren lihassoluista pikkuruinen keinolihakakkunen. Hintaa tälle ihmeelle kertyi noin 250 000 €. Maailmalla on jo päästy maistelemaan ensimmäistä mautonta naudan lihassoluista kasvatettua 150 gramman pihviä, jonka hintalappu oli samaa luokkaa kuin hiirenlihapalasenkin. 

Ajan myötä hinta tietysti halpenee, ja on ennustettu, että viimeistään 20 vuoden ja ties miten monen miljoonan tai miljardin euron ja dollarin kuluttua keinolihan avulla lopetetaan eettisesti ja ekologisesti niin tuotantoeläinten kärsimykset kuin maailman nälänhätäkin.

Seuraan mielenkiinnolla prosessin etenemistä, sillä ratkaistavia ongelmia on paljon, kuten esimerkiksi se, että solujen kasvatukseen vaaditaan jatkuvaa ja varsin runsasta antibioottien käyttöä. Tai se, että solujen jakautumiseen tarvittavat kasvutekijät saadaan nykyisin enimmäkseen naudan veriseerumista, eli täysin ilman eläinten kärsimystä puuha ei välttämättä onnistu.

Nämä eivät silti ole edes suurimpia syitä, miksi koko puuha on mielestäni järjetöntä. Suurin mielettömyys on siinä, että tuotantoeläinten kärsimyksiin ja nälänhätään on jo olemassa ihan ilmaiseksi keksitty ekologinen ja eettinen ratkaisu: kasvissyönti.

Ei ihminen tarvitse lihaa elääkseen, miksi tällaiseen lihan syöttämiseen koko maailmalle edes pyritään? Keinotekoinen liha on keinotekoinen ratkaisu. Jos lihaa ei syödä, ei tarvita kärsiviä tuotantoeläimiäkään, ei edes lihassolujen tai seerumin lähteeksi keinolihan kasvatukseen. Lihansyönnin lisäämisen asemesta meidän pitäisi pyrkiä sen vähentämiseen.

Nälänhädän syy ei ole se, että ihmiset eivät saa tarpeeksi lihaa syödäkseen, eikä edes se, että maailmassa ei olisi riittävästi ruokaa kaikkien ravitsemiseen. Ongelma on köyhyys ja se, että ruokavarat eivät jakaudu tasaisesti.

Nälkäongelma olisi paljon lähempänä ratkaisua jo sillä, jos kaikki keinolihaan haaskatut miljoonat käytettäisiin kehitysmaiden olosuhteiden parantamiseen. Monenko ihmisen riittävä ravinto tuolla rahalla voitaisiin varmistaa? Kastelujärjestelmiä, kuivuutta kestäviä lajikkeita, koulutusta, yleistä taloudellisen hyvinvoinnin lisäämistä ja jopa keinoja ruoan ylimäärän siirtämiseksi edullisesti sinne, missä sitä tarvitaan.

Jos ihminen osaa kasvattaa lihaa laboratoriossa, hän osaa myös löytää ratkaisun ruokaongelmaan. Onko pahin este se, että todellisesta auttamisesta ei saa taloudellista hyötyä kuten "eettisestä" keinolihasta?