Entä jos verotusta kevennettäisiin?

Suomella ei mene hyvin. Taloustilanne heikko, ja työttömiä eli valtion tukea tarvitsevia on paljon. Verorahat eivät riitä tukiin ja palveluihin, joihin olemme tottuneet, ja leikkauksia täytyy tehdä. Leikkauksien lisäksi valtiolla on toinenkin patenttikonsti rahapulaan: verojen korottaminen.

Verojen kiristyessä palkasta jää käteen vähemmän ja kansalaisten ostovoima heikkenee. Verottaja näyttää uskovan vakaasti siihen, että suomalaisilta pitää ottaa rahat pois suoraan valtion kassaan, ennen kuin ne pääsevät kiertämään ja elinkeinoelämää vilkastuttamaan.

Kun kuluttajilla ei ole rahaa, kauppa ei käy. Se taas tarkoittaa, että valtion kassaan kertyy vähemmän tuloja liikevaihtoverosta, koska ihmisillä ei ole varaa ostaa palveluja ja tavaroita.

Kaupan takkuamisesta seuraa edelleen lisää YT-neuvotteluja ja työttömyyttä kaupan, tuottajien ja palveluntarjoajien keskuuteen ja tietysti lisää tukikuluja valtiolle. Samalla myös valtion saamien palkkaverojen ja yritysten maksamien verojen määrä vähenee, ja valtion rahat riittävät vielä vähempään. Ja taas kiristetään verotusta. On syntynyt köyhyyden noidankehä.

Entä jos tämän kehän saisikin pyörimään vastakkaiseen suuntaan?

Entä jos veroja laskettaisiinkin? Verot ovat toki tarpeellisia ja verorahoilla saa paljon hyvää, mutta entä jos jokaisen palkansaajan verotaakka pienenisi vaikka vain puolella prosentilla?

Otetaan esimerkiksi 2100 euron bruttopalkka. Sitä vähemmänhän kukaan ei ministeri Rädyn surullisenkuuluisan kommentin mukaan mitenkään voi ansaita. Tästä summasta puoli prosenttia olisi 10,50 €. Kaikki eivät tietysti ansaitse näin paljoa, mutta toisaalta enemmän ansaitseville jäisi käteen vastaavasti enemmän, mikä valtion verokertymän kannalla tasaa tätä karkeaa laskelmaa. (Jotta asia ei menisi liian monimutkaiseksi, en nyt puutu tässä ikuisuuskysymykseen siitä, miten hyvätuloisia pitäisi verottaa.)

Pidetäänpä siis esimerkkisummana tuota noin kymmentä euroa kuukaudessa.

Mitä sillä sitten saa? Suomalaisen Työn Liiton, suomalaisten elintarvikevalmistajien ja käyttötavarateollisuuden Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan mukaan vaikkapa lisää työpaikkoja. Kampanjan johtoajatuksena on, että jos jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla kuussa lisää suomalaisia palveluita ja tuotteita, Suomeen syntyisi 10 000 uutta vuosityöpaikkaa.

Se taas tarkoittaisi töitä vaikkapa kaikille Microsoftin ja Broadcomin Oulusta irtisanomille ja tuhansille muille. Se taas tarkoittaisi sitä, että työttömyystukea tarvitsisi maksaa 10 000 hengelle vähemmän. Lisäksi nämä 10 000 henkeä kartuttaisivat valtion kassaa omilla palkkaveroillaan. Puhumattakaan siitä, että heillä olisi palkansaajina enemmän rahaa käytettävissään kuin työttöminä, mikä puolestaan virkistäisi taloutta ja synnyttäisi lisää työpaikkoja ja sitä kautta lisää verotuloja valtiolle.

Näin köyhyyden noidankehästä voitaisiin päästä lisääntyvän hyvän kiertoon. Mutta puuttuuko päättäjiltä uskallusta antaa kansalaisten käyttöön tämä ylimääräinen kymppi?